Äänekosken kaupunkistrategiaa Äänekoski-ilmiötä esiteltiin viime viikolla Kuntamarkkinoilla valtiovarainministeriön avoimen hallinnon tietoiskussa.

Valtiovarainministeriön avoimen hallinnon yksikkö esitteli työtään ja tavoitteitaan ja sitä, kuinka avointa hallintoa toteutetaan Suomessa käytännössä. Ministeriön kuntaesimerkkeinä toimivat Oulun ja Äänekosken kaupungit.

Äänekoski-ilmiö syntyy uudenlaisesta ajattelusta, aidosta avoimuudesta ja jatkuvasta vuorovaikutuksesta.

Avoin hallinto on tärkeä asia erityisesti silloin, kun maailma muuttuu ja monimutkaistuu. Demokratiassa on kyse luotettavasta ja turvallisesta hallinnosta.

Avoimen hallinnon periaatteita esitteli ministeriön erityisasiantuntijat Ira Alanko ja Matti Kuivalainen. Avoimen hallinnon pysyviä työalueita ovat ymmärrettävyys, osallisuus, avoin toiminta, hallinto mahdollistajana, avoin data, viestintä, luottamus ja julkisuus.

OECD:n avoimen hallinnon suosituksen mukaan avoimen hallinnon tavoitteena on edistää läpinäkyvyyttä, integriteettiä, tilivelvollisuutta ja osallisuutta. Näitä edistetään sekä päätöksenteon valmistelussa että palvelujen suunnittelussa ja toteutuksessa. Tämä tehdään avoimella ja osallisuuden mahdollistavalla tavalla.

– Tässä ajassa demokratian vahvistaminen sekä hallinnon ja ihmisten välisen luottamuksen rakentaminen on erityisen tärkeää, toteaa Oulun avoimen hallinnon työtä esitellyt hallintojohtaja Ari Heikkinen.

Hallintojohtaja Aleksi Heikkilä esitteli Äänekosken kaupungin strategiaa valtiovarainministeriön avoimen hallinnon pisteellä Kuntamarkkinoilla. 

Avoimuutta ja läpinäkyvyyttä

Äänekosken hallintojohtaja Aleksi Heikkilä esitteli päättäjien ja asukkaiden kanssa tehtyä yhteistä matkaa strategiasta Äänekoski-ilmiöksi.

Äänekosken kaupungin strategiatyö aloitettiin kesällä 2021 kuuntelemalla ja osallistamalla asukkaita. Prosessin aikana eri kyselyihin saatiin noin 2 500 vastausta, joita hyödynnettiin strategian valmistelussa.

– Kaipasimme uutta ajattelua ja rohkeita näkökulmia. Halusimme myös lisätä asukkaiden osallistamista ja niistä syntyi tyytyväisyys- ja hyvinvointitavoitteet, Heikkilä kuvaa strategiatyön lähtökohtia.

Mukaan strategian toteuttamiseen on kutsuttu kaikki ja sitä eletään todeksi yhdessä asukkaiden kanssa – tästä syntyy Äänekoski-ilmiö. Uutta ajattelua on, että strategiaan on kirjattu sitä toteuttavia esimerkkitekoja myös Äänekoskella asuville ja yrittäville, ei vain kaupunkiorganisaatiolle.

Äänekoskella asukkaiden osallistamiseen ja avoimen hallinnon tielle lähdettiin rohkeasti.

– Monet Äänekosken luottamushenkilöt kokevat edustavansa asukkaita, eivätkä niinkään kaupunkiorganisaatiota. Siksi luottamushenkilöt eivät yleensä pidä asukkaiden osallistamista ja avoimuuden lisäämistä riskeinä, Heikkilä toteaa.

Haluamme myös mitata miten meillä menee

Uuden strategian myötä osallistamisen tapoja lisätään Äänekosken kaupungilla kautta linjan, kaikessa kaupungin toiminnassa. Toimeenpano-ohjelmissa linjataan, kuinka asukkaita osallistetaan. Esimerkkejä osallistamisen tavoista ovat kyläillat, kaavoittamisen iltapäivät, foorumit eri toimijoille, asukkaiden kuulemistilaisuudet, rekrytointitilaisuudet, osallistava budjetointi ja kyläparlamenttitoiminta, lausuntopyynnöt, yritysvaikutusten arvioinnit, käyttäjien osallistaminen palvelujen suunnittelussa sekä erilaiset äänestykset ja kyselyt.

Strategian toteutumista tehdään näkyväksi kaupungin viestinnän kautta ja tavoitteena on saada asukkaat mukaan vuoropuheluun.

– Korostamme strategiaamme eli Äänekoski-ilmiötä kaikessa kerronnassamme ja jokaisella toiminnan tasolla. Osallistamisen lisäksi tavoitteenamme lisätä tietoutta kaupungin palveluista ja lisätä myös sitä kautta tyytyväisyyttä, Heikkilä kertoo.

Äänekosken esityksessä Kuntamarkkinoilla kuulijoita kiinnosti nämä erilaiset tavat osallistaa käytännössä. Eniten kysymyksiä kuitenkin herätti Äänekosken uusi ajattelu alkaa myös mittaamaan kaupunkistrategian toteutumista käytännössä.

Strategian toteuttamista aletaan seuraamaan uudenlaisen mittarityökalun avulla. Tämän Äänekoski-barometrin eli ilmiö-mittarin luku elää sen mukaan, miten meillä menee.

– Pienilläkin teoilla on merkitystä kaupunkiyhdyskunnan hyvinvoinnille ja haluamme tehdä teot näkyviksi myös ilmiö-mittarin avulla. Jokainen äänekoskelainen voi osaltaan vaikuttaa ja tätä kautta on myös osavastuussa ilmiö-mittarin lukemista. Näkyvät seuraukset toiminnasta innostavat tekemään parempia valintoja strategian päätavoitteiden hyvän elämän, kestävän ympäristön ja vaikuttavien elinkeinojen saralla, Heikkilä kuvailee.

Äänekosken kaupunki seuraa entuudestaan monia asioita, kuten talousarvion toteutumista, verotuloja, koulutustasoa, työllisyyttä ja ilmanlaatua. Toisaalta hyvä elämä on ihmisen kokemus, jota ei voi mitata pelkillä luvuilla. Ilmiömittarin hyvän elämän osiota varten toteutetaankin kerran kuussa asukaskysely vaihtuvin kysymyksin. Kyselyn tulokset vaikuttavat suoraan lukuun, Äänekoski-barometriin.

Ilmiö-mittari valmistuu näillä näkymin lokakuussa 2022, jolloin ilmiö-sivustolle avataan myös ensimmäinen asukaskysely. Ilmiö-mittari kuukausittain toteutettavine kyselyineen toimii koko strategiakauden 2022-2028 ajan ja näin sen kehittymistä voidaan seurata.

Lisätietoja:

Hallintojohtaja Aleksi Heikkilä, 040 823 7921, aleksi.heikkila@aanekoski.fi