Äänekosken kaavoituspäällikkö Nina Marjoniemi haluaa Äänekosken olevan vetovoimainen paikka elää ja yrittää – ja siinä kaavoitus on keskeinen työkalu.

Kaavoitus on kuntien ja kaupunkien ydintekemistä, joka määrittelee, missä mitäkin tapahtuu. Haussa on sopusointu erilaisten maankäyttötarpeiden välille, kun kaupunki kaavoittaa omistamiaan maa-alueita. Kyse on myös ilman muuta kaupungin strategisesta tekemisestä, sanoo kaavoituspäällikkö Nina Marjoniemi Äänekoskelta.

– Kaavoitus on mahdollistaja. Meillä tulee olla tonttitarjontaa asumiseen ja yrittäjille mahdollisuus kehittää toimintaansa. Viihtyisä keskusta viheralueineen on vetovoimatekijä, lisäksi pitää huomioida alueiden virkistyskäyttö ja kulkuyhteydet, hän summaa.

Kaavoituspäällikköä on Äänekoskella kiitelty uudenlaisesta lähestymistavasta kaavoitusviestintään. Uutena avauksena Marjoniemi on tuonut kaupunkiin muun muassa kirjastolla järjestettävät tapahtumat, joissa kuntalaiset pääsevät kuulemaan ajankohtaista kaavoituksesta ja osallistumaan keskusteluun.

– Tavoitteena on saada aikaan avointa keskustelua, josta hyötyvät niin asukkaat kuin me kaavoituksessa työskentelevätkin. Uskon, että näissä voi syntyä antoisia keskusteluja ja samalla saamme kokoon hyvää paikallista tietoa siitä, mitä asukkaat alueelle toivovat, Marjoniemi sanoo.

Kolme kysymystä kaavoituksesta Äänekoskella

Äänekoski-ilmiölle Marjoniemi vastasi kolmeen polttavaan kaavoitusteemaiseen kysymykseen.

1. Miten kaavoitus voi auttaa kaupunkia houkuttelemaan uusia asukkaita?

– Meille tarvitaan monipuolista asumisen tonttitarjontaa. Rantatontit ovat kysyttyjä. Varmasti myös viheralueen tonteille löytyisi kysyntää, mikäli kaupungilla olisi tarjota niitä. Äänekoskella on hyvä tilanne kyläkoulujen osalta, joten tontteja olisi hienoa saada markkinoille myös noille alueille.

2. Entä miten kaavoitustoimilla voidaan pyrkiä pitämään kiinni nykyisistä kaupunkilaisista?

– Hyvät ja viihtyisät virkistysreitistöt ja vapaa-ajan mahdollisuudet ovat tärkeitä. Samoin helppokulkuiset yhteydet eri alueiden välille, kattavat kevyen liikenteen väylästöt, rakennuskannan uudistaminen ja katuverkon ylläpito, Marjoniemi listaa.

3. Mitä yritykset Äänekoskella etsivät ja millaisia kysymyksiä niiden osalta voidaan kaavoituksella ratkoa?

– Tarvitaan erikokoisia tontteja yritystoimintaan, ja mahdollisuuksia sijoittua hyville liikepaikoille. Vetovoimaisimmat yrityspaikat sijoittuvat valtatie 4:n varrelle. Nelostien kehittämisen kannalta meillä on hyvä tilanne, sillä raakamaavarantoa on tulevaa kehittämistä silmällä pitäen. Toki myös pitää katsoa vielä kauemmas, jotta nyt tapahtuvalla omalla maanhankinnalla luodaan edellytyksiä kehittämiselle esimerkiksi 20 vuoden päähän. Keskusta puolestaan pidetään elinvoimaisena kaupallisten palveluiden kautta. On tärkeää, että keskustassa kauppa säilyy, siksi Nelostien varteen sijoittuva yritystoiminta on muuta, kuin päivittäiskaupan palveluita.

Kuulostivatko jutussa esitetyt ajatukset sinusta hyviltä? Osallistu keskusteluun somessa #aanekoskiilmio tai lähetä palautetta lomakkeellamme Äänekoski-ilmiön verkkosivuilla ilmio.aanekoski.fi.