Kuntajohtamisen ja kestävän kehityksen kehittämispäällikkö Jarkko Majava näkee Äänekosken tulevaisuuden menestyksen mahdollistavana tekijänä muun muassa yhteisiin tavoitteisiin sitoutumisen.

Kuntaliiton kehittämispäälikkö Jarkko Majava (Kuva: Kuntaliitto) 

Äänekoskella ollaan strategiatyön edetessä tunnistettu paljon jo olemassa olevia kaupungin vahvuuksia. Jarkko Majava kannustaa jatkamaan ajatustyötä vieläkin pidemmälle. 

– Äänekosken ilmiselviä vahvuuksia löytynee helposti esimerkiksi teollisuustoiminnan piiristä. Olisi kuitenkin hyvä hakea asiaan vielä isompaa kuvaa. Sen sijaan, että pyrittäisiin esimerkiksi saamaan aikaan muuttoliikettä maakunnan sisällä, katsottaisiinkin rohkeasti kauemmas? Mikä vahvuus saisi asukkaita muuttamaan kauempaakin Keski-Suomeen ja juuri Äänekoskelle? Tähän pohdintaan voisivat osallistua yhdessä niin kaupunki kuin alueen elinkeinotoimijatkin, Majava maalaa mielikuvaa. 

– On tunnustettava tosiasia, etteivät kaikki Suomen kunnat ja kaupungit voi olla väkiluvultaan kasvavia. Tämän faktan edessä ei silti suinkaan tule vaipua epätoivoon, vaan lähteä rakentamaan yhteistyöllä omista lähtökohdista niihin sopivaa, jopa kunnianhimoista toimintaa.

“Voisiko tässä olla Äänekosken momentum”

Yhteistyö on Jarkko Majavan mukaan avainsana myös uuden hyvinvointialueen kysymyksessä. 

– Onnistunut siirtymä tulee edellyttämään yhteistyökyvykkyyttä ja aidosti asukaslähtöistä toimintaa. Voisiko olla, että tässä on nyt Äänekosken momentum miettiä toimintatapoja kuntarajojen ulkopuolella ja sitä, miten saamme aikaan aidosti ihmisläheistä ja toimivaa palvelutarjontaa. Yhteistyö on sanana helposti pelkkää puuhastelua, mutta aidolla sitoutumisella yhteisiin toimintatapoihin ja tavoitteisiin voidaan saavuttaa todellista hyvinvointia. 

Äänekoski-ilmiössä Kuntaliiton kehittämispäällikkö näkee innostavan mahdollisuuden nousta koko maan tasolla suunnannäyttäjäksi. 

– Aito osallistaminen on paljon puhuttu, mutta varsin huonosti toteutuva käsite. Meillä Suomessa on rakennettu maailman paras edustuksellinen demokratia, mutta sen systeemi ei välttämättä mahdollista suoraan todellisen osallisuuden keinoja. Tilanteen muuttamiseksi tarvitaan rohkeaa ajattelutavan muutosta ja  tässä asiassa Äänekoski voi mahdollisesti löytää uuden strategian kautta vahvuutensa. Kaikissa kunnissa tällaista ei hyväksyttäisi, mutta Äänekoski voisi suunnannäyttäjänä lähteä rakentamaan uutta ajattelun ja edustuksen tapaa. Siinä olisi ilmiön aineksia!