9.2.2023
– Piirtäminen, käsityöt, leipominen, kuvailee suomeksi ukrainalainen Maria Vdovets, kun kysytään mitä Art&Play -taidekerhossa on yhdessä lasten kanssa tehty.
Ukrainasta sotaa Suomeen paennut Maria Vdovets on käynyt kerhossa lastensa Arsin, 8, ja Teemun, 11, kanssa. Viikoittainen kokoontuminen taiteen äärellä tarjoaa tervetulleen hengähdystauon arkeen ja lapset saavat mieluisaa tekemistä eri taidemuotojen ja rauhallisen askartelun äärellä.
Äänekoskella perheen arki sujuu nyt tasaisesti ja englannin opettajana Ukrainassa työskennellyt Vdovets työskentelee ohjaajana Äänekosken Koulunmäen koulun ukrainalaislasten luokalla.
Äänekosken kaupunki järjestää Art&Play -taidekerhoa ukrainalaispakolaisille lapsille ja nuorille perheineen. Kerhotoiminnan tavoitteena on, että sotaa pakenevat lapset pääsevät käsittelemään tunteitaan taiteen keinoin ja saavat samalla työkaluja integroitua uuteen yhteisöön ja uuteen kieleen.
Art&Play -kerhon ohjaajana toimii kokenut ekspressiivisiin taideterapiatekniikoihin perehtynyt taideohjaaja Hannele Torniainen Laukaasta. Kerhoihin saadaan mukaan myös venäjän kielen tulkki ja tulkin avulla voidaan kuulla kävijöiden tarinoita. Kerhon yhtenä tavoitteena on harjoitella suomen kieltä ja teoksiin tekstit kirjoitetaan suomeksi.
Nimensä Art&Play mukaisesti kerhossa taiteillaan ja leikitään. Tekeminen on kepeää ja ryhmien toimintaa muokataan siihen osallistuvien lasten ja aikuisten toiveiden ja tilanteen mukaan.
– Tärkeintä on tarjota kävijöille luovaa tekemistä ja sosiokulttuurista innostamista. Myös ihmisten tarinat ovat tärkeitä ja niitä halutaan tuoda esiin, taidekerhon ohjaaja Hannele Torniainen kertoo.
– Taidekerhossa on leikkisyyttä, luovuutta, energiaa, tekemisen kontrolloimattomuutta, käsillä tekemistä ja liikuntaa. Lopputulos ei ole pääasia. Täällä ei ole tarkoituksena mitään Mona Lisoja tehdä.
Torniaisen tehtävänannot ovat aikuisille ja lapsille samat, mutta työt ovat tietysti erilaisia.
– Esimerkiksi viimeksi maalasimme kaksin käsin ”pahaa väriä”, revimme työt ja saimme purettua energiaa. Parhaillaan askartelemme omaa kirjaa: ensin maalataan pohja ja yhdessä katsomme, mitä siinä voisi näkyä ja keskustelemme siitä, ja sen mukaan työtä jatketaan. Näin syntyy tarina ja jokaisen oma kirja.
Torniainen näkee työssään konkreettisesti, kuinka käsillä tekeminen voi lisätä ihmisen hyvinvointia, eheyttää, kehittää aivoratoja ja vahvista aivojen käsityskykyä. Ekspressiivisen taideterapiasuuntauksen avulla ihmisen yhteyttä itseensä ja kehoonsa voidaan vahvistaa luovien menetelmien avulla. Ihmisen keho tarvitsee konkretiaa vastapainoksi kaikelle aivotyöskentelylle, jota yhteiskunnassamme eläminen vaatii tänä päivänä.
Taideterapiassa ihminen tekee tavallaan sisintään näkyväksi työnsä kautta.
– Usein omasta työstä on helpompi puhua kuin itsestä. Töiden kautta myös omat silmät voivat aueta, ihminen kun ei ole aina tietoinen omasta itsestään, Torniainen kertoo.
Sotaa Suomeen paenneet ukrainalaisperheet saavat mahdollisuuden luovaan tekemiseen ja tunteiden purkamiseen Suomen lastenkulttuurikeskusten liiton koordinoimassa valtakunnallisessa toiminnassa, jossa viikoittain tapaavat lapsi- ja perheryhmät pääsevät kokeilemaan erilaisia taidemuotoja. Samalla tarjoutuu tilaisuus luoda yhteyksiä ukrainalaisten ja suomalaisten välille.
Suomen kulttuurirahaston tuki tavoittaa pakolaisperheitä ympäri Suomen. Äänekosken Art&Play -taidekerhon rahoitus on saatu Lastenkulttuurikeskusten liiton Lastenkulttuuria ukrainalaispakolaisille -hankkeesta, joka on saanut 400 000 euron rahoituksensa Suomen kulttuurirahastosta. Äänekosken kaupunki sai taidekerhotoimintaansa 9 000 euroa.
Äänekosken taidekerho kokoontuu viikoittain kevään ajan Perhekeskus Kerkässä ja välillä päästään myös Kulttuurikeskus Painotalolle, jossa on enemmän tilaa toteuttaa liikunnallisempia harjoituksia.
Äänekoskella toimintaa koordinoi Äänekosken kulttuuritoimi yhteistyössä Äänekosken perhekeskuksen, Ukraina-johtoryhmän ja Äänekosken vastaanottokeskuksen kanssa.
Äänekosken vastaanottokeskusta pyörittää Maahanmuuttoviraston alaisena Hemcare Oy. 300-paikkaisen Äänekosken vastaanottokeskuksen täyttöaste on tällä hetkellä korkea, eikä vapaita paikkoja juurikaan ole. Vastaanottokeskus on saanut viimeisimmät rekrytoinnit maaliin ja uusi sosiaaliohjaaja ja kriisi- ja perhetyöntekijä aloittavat pian. Vastaanottokeskus on vuokrannut asiakkailleen asunnot kaupungin omistamalta Ääneseudun Asunnot Oy:ltä. Yhtiön kaikki pienet yksiöt ja kaksiot on nyt vuokrattu, mutta isompia asuntoja on vielä jonkin verran vapaana.
Äänekosken kouluissa on aloitettu voimakas integraatio ja lapset ovat jo osin mukana omissa kotiluokissaan, joissa aloittavat koulun ensi syksynä. Myös osa nuorista on jo integroitunut hyvin ja osallistuu säännöllisesti kaupungin nuorisopalveluiden toimintaan. Äänekoskelaiset nuoret ovat ottaneet tulijat hyvin vastaan. Lapsiperheet ovat taidekerhon lisäksi löytäneet myös avoimen päiväkodin toimintaan mukaan. Kaikki varhaiskasvatus- ja esiopetuspaikkaa hakeneet ukrainalaiset ovat paikan saaneet.
Lähes kaikille TE-palveluihin ilmoittautuneille Äänekosken vastaanottokeskuksen työikäisille asiakkaille on tehty alkukartoitus ja kotoutumissuunnitelma. Äänekoskella onkin onnistuttu maahanmuuttajien kielikoulutuksissa verrattain hyvin, koska TE-palveluiden järjestämien koulutusten edellyttämät kotouttamissuunnitelmat on saatu tehtyä kattavasti ja nopealla aikataululla. Kielikoulutuksen lisäksi moni on suorittanut omalla äidinkielellään lupakorttikoulutuksia, joita POKE tarjoaa Keski-Suomen alueella. 1.3.2023 alkaen työikäiset ukrainalaiset siirtyvät kuntien työllisyyspalveluiden piiriin ja Äänekosken kaupungintalon työllisyysyksikössä aloittaa yksi uusi työntekijä heitä varten.
Vuoden Suomessa asuttuaan, tilapäisen suojelun asiakkaat voivat hakea kotikuntaa. Kotikuntamerkinnän saatuaan he eivät ole enää vastaanottokeskuksen asiakkaita, vaan siirtyvät Kelan ja kuntien palveluiden piiriin.
Keväällä Äänekoskelle tulee 14 kiintiöpakolaista ja syksyllä heitä tulee ehkä 20 henkilöä lisää. Äänekoskelle tulevat kiintiöpakolaiset ovat lapsiperheitä ja suurin osa on yksinhuoltajaäitejä lapsineen.
Lisätietoja:
Opetus- ja kasvatusjohtaja Ville Härtsiä, 020 632 3000, ville.hartsia@aanekoski.fi
Vs. kulttuurituottaja Heidi Kurtti, 040 194 7982, heidi.kurtti@aanekoski.fi
